top of page

Egon defenssit ja rajojen asettamisen haasteet

Lotta Ikonen

Olin hiljattain tilanteessa, joka sai minut pohtimaan syvällisesti egon defenssejä ja niiden vaikutuksia ihmissuhteisiin ja ihmisiin ylipäätänsä. Tilanne sai alkunsa, kun olin asettamassa rajoja perhesuhteessa, ja sain vastaan tällaisen voimakkaan egon defenssin. Se sai minut pysähtymään ja pohtimaan tarkemmin, miten tällaisessa tilanteessa on viisainta toimia, triggeröimättä toista enempää. Egon defenssit ovat ihmisen psyykeen luonnollisia suojamekanismeja, ja ne suojaavat meitä kohtaamasta jotain, mikä tuntuu liian vaikealta tai uhkaavalta. Tässä postauksessa sukellan syvemmin egon defensseihin - mitä ne ovat, mistä ne syntyvät ja miten ne voivat näyttäytyä.



Egon defenssit - mitä ne ovat?

Ego, joka toimii ihmisen psyyken keskipisteenä, pyrkii suojelemaan itseään esimerkiksi epämukavalta tunteilta, uhkaavilta tapahtumilta ta identiteetin "illuusion" murtumiselta. Tämä suojeleminen tapahtuu usein tiedostamatta niin kutsuttujen egon defenssien kautta. Kun ego "triggeröityy", eli kokee tilanteen uhkaavan, se käynnistää automaattisesti näitä defenssejä.


Egon defenssit ovat psyykkisiä mekanismeja, joiden tarkoituksena on suojata ihmisen minäkäsitystä, tunteita ja identiteettiä. Ne auttavat yksilöä selviytymään tilanteista, jotka tuntuvat liian haastavilta tai uhkaavilta käsitellä. Usein nämä mekanismit toimivat tiedostamatta, ja ne voivat ilmetä monin eri tavoin.

Vastikään tapahtunut tilanne sai minut pohtimaan, miten näissä hetkissä voi ja kannattaa toimia, kun toinen vastaa (tässä tapauksessa rajojen asettamiseen) vahvalla egon defenssillä. Ennen kaikkea ymmärsin, että vastapuolen reaktio ei ollut suoraan minulle suunnattu - se oli puolustusmekanismi. Hänen egonsa yritti selviytyä tilanteesta, joka tuntui liian vaikealta käsitellä. Todennäköisesti keskustelu osui johonkin tiedostamattomaan syvään kipupisteeseen, josta reaktio johtui.


Kun kohtaamme egon defenssin, tärkeintä on säilyttää rauhallisuus. Se ei ole välttämättä helppoa, varsinkaan kun reaktio voi tuntua hyökkäävältä tai loukkaavalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyökkäys kumpuaa usein kivusta tai pelosta, ei pahantahtoisuudesta. Tuossa tapahtuneen hetkessä päätin olla ottamatta sanoja ja syytöksiä henkilökohtaisesti, vaan annoin toisen purkaa tunteensa ilman, että yritin välittömästi korjata, selittää tai puolustautua.


Mistä egon defenssit johtuvat ja miten ne näyttäytyvät

Egon defenssit kehittyvät yleensä lapsuudessa, kun yksilö oppii suojelemaan itseään emotionaaliselta ylikuormitukselta tai uhkaavilta tilanteilta. Ne voivat liittyä suoraan lapsuuden traumaattisiin kokemuksiin tai epävakaaseen ympäristöön, jossa yksilön tarpeita ei tunnistettu tai hyväksytty.


Aikuisuudessa nämä samat mekanismit aktivoituvat automaattisesti, kun ego kokee joutuvansa epämukavuuden alueelle. Traumaperäisissä tapauksissa defenssit voivat olla erityisen voimakkaita ja estää yksilöä kohtaamasta kivuliaita tunteita, jotka ovat jääneet tiedostamattomalle tasolle.

Egon defenssit voivat näyttäytyä eri tavoin. Tässä muutamia, miten ne voivat ilmetä:


Kieltäminen: Kun totuus on liian vaikea hyväksyä, se yksinkertaisesti kielletään. Tämä voi olla väliaikainen suoja, mutta pitkällä aikavälillä se voi estää henkistä kasvua.


Projisointi: Tunteet tai ominaisuudet, joita on vaikea hyväksyä itsessä, heijastetaan muihin. Esimerkiksi vihantunne saatetaan nähdä jonkun toisen ominaisuutena. (Lue myös: Tiedostamaton itsetuntemus ja projektiot - Miten epävarmuudet ja haavat siirtyvät muihin)


Rationalisointi: Epämiellyttävät tunteet selitetään pois järkiperäisillä perusteluilla, jolloin niitä ei tarvitse kohdata aidosti.


Regressio: Stressin alla ihminen voi taantua lapsenomaisiin käyttäytymismalleihin, kuten itkupotkuraivareihin tai haluttomuuteen ottaa vastuuta.


Sarkasmi ja huumori: Näitä voidaan käyttää puolustuksena tunteiden käsittelemistä vastaan.


Erillistäminen: Tunne ja tilanne erotetaan toisistaan, jolloin vaikeaa kokemusta ei kohdata tunteen tasolla.


Kirja "Trauma and the Soul" ja sen viisaudet

Donald Kalschedin teos Trauma and the Soul: A Psycho-Spiritual Approach to Human Development and Its Interruption tutkii traumojen vaikutusta ihmisen psyykeen ja sieluun. Hän kuvaa, miten trauma vaikuttaa psykologiseen kehitykseen ja miten defenssit voivat estää sielullisen kasvun. Kalsched yhdistää psykoanalyysin ja henkisyyden, tuoden esiin, että trauma voi katkaista yhteyden ihmisen syvimpään minuuteen.


Tärkeitä oivalluksia kirjasta:

Trauman kaksoisfunktio: Trauma suojelee ihmistä pahimmalta kivulta, mutta samalla estää yhteyden itseen ja muihin.

Sisäinen kriitikko: Trauman vaikutuksesta syntyy usein sisäinen ääni, joka suojelee, mutta myös rankaisee.

Tunne yhteys omaan sieluun: Paraneminen vaatii tietoista matkaa omaan sisäiseen maailmaan.


Vinkkejä Kalschedilta:

Sisäinen dialogi: Paranna psyykeesi suhdetta - kuuntele, mitä pelot ja puolustusmekanismit yrittävät kertoa.

Symbolien käyttö: Traumatyöskentelyssä unet, mielikuvat ja luova toiminta voivat auttaa käsittelemään kipua.

Hengellinen ulottuvuus: Kalsched korostaa, että yhteyden löytäminen johonkin suurempaan voi auttaa paranemisprosessissa.


Kirja on saatavilla esimerkiksi täältä.


Egon defenssit ovat osa ihmisen psyyken luonnollista suojamekanismia, mutta niiden kanssa työskenteleminen on avain syvempään itsetuntemukseen ja kasvuun.


Olipa kyseessä oma tai toisen puolustusreaktio, myötätunto, tietoisuus ja kärsivällisyys ovat keskeisiä työkaluja. Kuten Trauma and the Soul muistuttaa, traumojen takana on mahdollisuus löytää syvempi yhteys omaan minuuteen - ja sitä kautta myös muihin.

Onko egon defenssit sinulle tuttu käsite? Oletko tunnistanut niitä itsessäsi ja muissa? Lue myös edellisen postaus:

Comments


bottom of page